Tulit liian pian Joulu. Enhän ole ehtinyt
vielä ostamaan kaikkea ihanaa joulutavaraa, mitä kaupat tarjoavat. Enkä ole
saanut valmiiksi kaikkia kymmeniä jouluherkkuja, mittä olen ajatellut.
No
entäs sitten kaikki joululahjat? Voi, voi, niitä piti valmistaa vaikka kuinka
paljon ja nyt en ole ehtinyt vielä kuin pienen osan. Ja katsopas Joulu, mikä
määrä kaikkea siivoamista ja kaikenmaailman hössötystä on vielä tekemättä.
Niin,
tulit liian pian.
Ei
ole sydämeni valmistautunut vastaan ottamaan pientä Jeesus-lasta, Joulun
Herraa. Sydämeni kammiot ovat pullollaan kaikkia rumia ajatuksia, kateutta ja
vaikka vallan mitä.
Eteiseen tarvittaisiin iso luuta, joka
lakaisisi ulos kaiken maallisen roinan, joka täyttää ajatukset. Ja vielä
ulko-oven takanakin on sellainen määrä kamaa, ettei Joulun Herra ikinä pääse
kahlaamaan siitä yli.
En
ole ehtinyt ajatella kauniita ajatuksia lähimmäisistäni, enkä mennä tapaamaan
vanhaa sairasta naapuria, joka olisi kipeästi pienen piristyksen tarpeessa. Ja
olenpa onneton kiireessä hermostunut lapsillekin ja pahoittanut heidän
mielensä.
En ole kaupoissa jaksanut ymmärtäväisesti
hymyillä, kun joku on vienyt vuoroni.
Mutta
sinä tulit silti Joulu, vaikka en ollut valmis vastaanottamaan sinua. Rauhoita
edes hetkeksi kiireinen sydämeni tuntemaan Joulun rauhaa ja herkkää tunnelmaa.
Kuusen tuoksu, kynttilöiden loiste ja lasten iloiset silmät, kaikki tuo saa
sydämen lämpenemään sittenkin ja joulurauha täyttää mielen.
Eikä
sen ole väliä, jos jäikin joku asia tekemättä. Kuusen loisteessa aattoillan hiljaa vaihtuessa yöksi huokaan tyytyväisen: Olipa hyvä, kun tulit
Joulu….
Mailis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti